tiistai, 2. syyskuu 2014

Yhteenvetoa

Muistiinpanoja vielä avo-kokeesta ja ylipäätään.

Alo-kokeen jälkeen otettiin kahdesti esineruutu + muutamia kertoja mäkläystreeniä lähietäisyydeltä. Täytyy vähän pohtia, että opettaisinko sittenkin sille pistotyöskentelyn -> koira olisi enemmän paketissa, mikä kenties ehkäisisi lipsahtamista ilotteluun. Tosin veikkaan, että treenin vähyydellä oli aika ratkaiseva merkitys tässä kohtaa. Eilen täysmittainen ruutu kolmella esineelle meni aivan nappiin. Uutena, ohjaaja oli hiljaa koko suorituksen ajan.

Jälkiä tehtiin alo-kokeen jälkeen 4 kpl. Eilen jälkitreeneissä jatkettiin harhajälki - teemalla. 50 m jana hyvä. Pitää muistaa jokaiselle jäljelle keksiä joku juttu/jäynä. Sitten juuri ennen koetta tosi lyhyt ja helppo monella kepillä (nyt tämä unohtu). Tähänastiset (nämä kaikki alo-kokeen jälkeen) harhajälkitreenit alla. Viime/pentukesänä ihan takuulla tehty muutamia.   

HARHAA-normal.jpg

 

Tottiksesta. Jäävissä annan aloitukseen eli istumisen alkuun merkin, mutta nyt en sitä tehnyt. Ko. merkki on saanut vähän eri merkityksen tässä välissä ja olisi todennäköisesti toiminut negatiivisesti. Pitänee keksiä uusi merkki, koska tarvitsen vanhaa merkkiä seuruuseen (korvasta pitämistä). Istumisnopeutta en aio alkaa säätämään tuosta kummemmaksi, kunhan istuu. Maahanmenon pakoteläpsäytykset toimivat hyvin siinä samassa treenissä, mutta ei sitten kanna seuraavaan treenin. Eli aina alkuun pitäisi läpsäyttää, ja riittävän napakasti. Toki, jos pakote olisi riittävän miellyttävä, niin se jäisi muistiinkin paremmin.     

Tasamaanoudon häseltävä kapulan ottaminen no joo, palautusasenteessa on selkeästi pikku ongelma. Hyppy- ja  estenoudot menivät aivan törkeän hyvin treeniin nähden -> ne otettiin yhden ainoan kerran kokeiden välissä, wtf suorastaan. Tasamaanoutoa otettiin puolisen kymmentä kertaa, ja nimenomaan vain palautusta vauhtihuolet huomioiden. Kapulan pitämistreeneissä pitää muistaa rakentaa asiaa lähinnä vain patoamisen kautta, jotta vauhti ei kärsisi liiaksi.   

Seuraaminen. Perusasentojen vinous vaiheessa olevan jessin syytä. Mietin kuumeisesti, että miksi taas mennä viikolta sain niinkin suoraa seuruuvideota treeneistä, ja sitten kokeissa se meni ihan päin helevettiä. Kaikkien muiden jo toitottamieni selitysten lisäksi olen keksinyt yhden lisäsyyn: treeneissä seuruuta tehdään lähes aina suoraan liikkeestä, ainoastaan jäävissä taidetaan lähteä perusasennosta liikkeelle. Eli vaikka homma jollain tasolla kenties pelittäisikin liikkeestä lähdettäessä treenin loppupuolella, niin perusasennosta homma ei toimi vielä silloinkaan. Testasin tätä tänään, ja ihan tärkeältäkin hoksaamiselta tämä tuntui. Perusasentoliikkeellelähtö  -treeneistä varmaan on tuon ääntelynkin osalta hyötyä patoamisen muodossa.   

 

sunnuntai, 31. elokuu 2014

Hemmottelua ja herkuttelua

Tänään Jarrea hemmoteltiin 15 km päivävaelluksella ja makkarapaketilla. Eihän tuo mikään maailman ahnein koira ole, mutta nyt kyllä hormonit taisivat ottaa vallan, muuta selitystä en keksi tälle: 

 

lauantai, 30. elokuu 2014

JK2T

Liikkeet meillä eka eli nyt päästiin kokeilemaan tätä sitten. Koira autosta normi lehmäilyyn edellisen parin arvostelun alkaessa. Heti alkuun lihapullalla sivu ja maa eli älä mene jessiin. Sen jälkeen lehmäily jatkui, kunnes viimeisestä arvostelutaputuksista tottis -sana ja siitä minuutin sisään kentälle. Jarren lehmäily oli todellista lehmäilyä, se tuskin eväänsä liikautti. Sitten tottikseen, josta karmaiseva totuus allla. Kaikista jartsan videoista todettakoon, että ylivoimaisesti tuskallisinta on julkaista tämä ohjaajan aikaansaannos. Seuruulle pyhitän kokonaan oman tekstin, kun sille kykenen varsin syvällisiltä tuntemuksiltani, douh. Jos jollakin lukijalla on antaa vinkkejä, niin todella mielellään otetaan vastaan! 

Erittäin säälittävänä kuriositeettinä mainittakoon, että jarre-parka sai käydä tsekkaamassa tottiksen piilon, ettei nyt olla puruhömpötyksissä. Tämä sattui siten, että otin koiran ulos autosta juuri ennen tottiksia (voittajan ainokainen pari eka), ja se bongasi piilon mitä myöten tuli vuh-vuh ja intoilua. Tuomarille käsittämättömän suuri kiitos tästä!!   Toisena kuriositeettina mainittakoon, että tasamaanoudon kapulalle suuntasi yhtä aikaa myös paikkamakuukaveri, mitä tosin jarre ei tainnut huomata.   

 

lauantai, 30. elokuu 2014

JK2, varsin tyyris sellainen

Tänään la Oulussa 271 p, t97 m174, tuomarina tottiksessa Eeva Äijälä. Kiitos järjestäjille ja tuomareille. Taas oli pientä draamaa kokeeseen menemisessä. Menin kaverille yöksi pe ja auto levisi "voiko typerämpää ollakaan" -syystä. Mutta eipä siitä syystä sen enempää:D Saaralle iso kiitos hovikuskina toimimisesta kokeissa, kotimatkalle onneksii päästiin sitten jo omalla autolla...pöyristyttävän suurta laskua odotellessa. 

 Jälki ensin. Maasto oli helppo kangasmetsä. Jarre ajoi kutakuinkin takitilleen ja skarppi ohjaaja olisi voinut noukkia kaikki kepit. Jarre nosti itse kaikki viis, nelonen jäi välille (tämän tiesin jo jäljellä, koska kolme ekaa ja kaks vikaa oli niin sumpussa).   Aikaa meni noin 20 min. Kaikkinensa aikaa oli 45 min, joten jos voittajaluokka olisi ollut kyseessä, niin olisin kyllä yrittänyt noukkia sen nelosen sieltä. Nyt sillä ei ollut väliä, kunhan tulos tulee. Janalta lähti kolme pistettä alkusekoilun vuoksi, tämä menee ohjaajan piikkiin. Nosti jäljen hyvin varmasti - sitten, kun sinne asti päästiin. 

Esineruudun maasto samanlaista kuin jäljellä. Eka nousi yhtä hienosti kuin alokkaassa. Tämän jälkeen mentiin joksikin aikaa ohjaajan verenpainetta nostattavalle irroittelu -moodille, mistä miinus kolme pistettä. Nousi sitten toinenkin kahden vai kolmen haltuunoton jälkeen. Palautukset ok. 

Tottis muuten ihan ok, pl. seuruu.Tästä oma pläjäys myöhemmin.

Koko kokonaisuuteen olen melkein  tosi tyytyväinen treenimäärään nähden. Jos hulluna olisi treenattu, niin sitten saattaisin olla enemmältikin allapäin. 

 

 

 

sunnuntai, 24. elokuu 2014

Seuruuta ja jääviä

Ensin jäävät takaperin, hyvä. Sitten etuperin...vähemmän hyvä. Seisominen oli sentään kiva ylläri. Apparia olisi taas tarvittu.