maanantai, 22. syyskuu 2014

Esineruutualert!

Kokeenomainen vieraiden tekemä. Eka kierros kesti sekuntikellon mukaan 45 min, testasinpa että kauanko se viitsii siellä juoksennella.En katkaissut järjettömyyttä, vaan päinvastoin aina "potkaisin" sen takaisin juoksentelemaan. Tasaisesti se laukkasi tuon ajan - kylläkin enimmäkseen etualalla sivuttaissuunnassa. Sitten, kun esineet nousivat, niin koira näytti siltä, että se ihan vilpittömästi olisi vasta siinä esineen hoksannut.  Toinen kierros reilun  puolen tunnin perästä (esineet tällä kierroksella erit, muuten sama kuvio, tosin mitään erikoista ei ekan kierroksen esineissäkään ollut, olivat ehkä hieman vaikeammat haistettavat). Ottipa kai onkeensa ekan kierroksen ja nyt nosti ihan normisti esineet alle neljän min, ja vieläpä oikein tosi innoissaankin.

Olisi todella kiva tietää, että mitä ihmettä tuon päässä välillä oikein liikkuu. Nyt tietysti kunnon kuuri. Seuraavan kerran päästään vieraiden kanssa treenaamaan maanantaina. Toivottavasti kyse ei ole mistään vierasongelmasta (toistaiseksi mitään tähän viittaavaakaan ei minusta kyllä aiemmin ole ollut).    

ti 2309: 8:15

lauantai, 20. syyskuu 2014

JK3

II-tulos t92 m 166 yht. 258 p.Taisteltu sellainen, ja olihan kuulkaa jännitysmomentteja ylipäätään tulokseen! Olin slaagin partaalla kolme kertaa. Tässä helppo eli tottis. Päivittelen tähän samaan sitten muut myöhemmin. 

 

Jälki: Janalta lähti 3-4 p. Teki vähän samantyyppisen, ku avossa eli koira ei riittävän keskittynyt tehtävään/jokin lähihaju kiinnosti. Kuten aiemminkin, merkkasi jäljen jo ennen lähetystä. Toisin kuin avossa, nyt otin sen heti haltuun ja uus lähetys, hyvä, nosti sitten jäljen avo-tyyliin. Jäljelle valmistautuminen samanlainen nopea. Samalla tyylillä kyllä tehdään treeneissäkin, pääsääntöisesti ongelmitta.

Ja sitten se varsinainen jälki. Huh-huh, tuuria oli kyllä ihan liikaa!! Maasto oli yhtä helppo kuin avossa eli jos jostakin napsii ykköstuloksia, niin tällaisesta maastosta. Puitteiden puolesta ainoa varsinainen haaste siis harhat, ja niitä kyllä riitti yllin kyllin. Lähdössä taisinkin olla henkselit paukkuen varma ykköstuloksesta;)

Ekan kepin koira nosti ok. Tokan kepin vaadin koiran nostamaan (meni suoraan päältä). Sitten koira nostikin kutosen (slaagi nro 1). Tässä kohtaa löin hanskat tiskiin eli koska mitään mahdollisuutta edes tulokseen ei ole, niin treenataanpas sitten toinen kierros. Ihan jo siitä syystä, että minua v*** ihan uskomattoman paljon, enkä halunnut päästää jarrea ihan näin helpolla sentään: lähdimme pokkana toiselle kierrokselle ihan alusta eli janalta. 

4 ja 5 olivat samassa sumpussa 6 kanssa vikalla suoralla (jotain 300m pätkällä). Jarre nosti molemmat tokalla kierroksella. Otti harhajäljen ainakin ennen vikaa suoraa (ekalla kierroksella korjasimme takaisin oikealle jäljelle juuri ennen 6 keppiä).  Tokalla kierroksella jarre meni samaa reittiä, mutta nyt sitten itse osasin ohjata sen jo aiemmin oikealle jäljelle -> kertakaikkisen uskomattomasti 4 kepin kohdalle! Kun 5 keppi nousi, niin vilkaisin nyt kuitenkin kelloa, ja mitä ihmettä, kolmisen minuuttia vielä aikaa palauttaa kepit (autolta palautuspisteeseen minuutti). Ei muutako spurttaamaan. Palautusaikaa jäi yksi minuutti.

Jos avossa ei pienintäkään hengähdystä/poskien punoitusta tapahtunut, niin nyt kyllä senkin edestä. Erittäin ruhtinaallinen palautusaika 10 min pelasti meidän tuloksen. Harmillisesti järjestäjät eivät näyttäneet kaaviota. Jäljentekijän kertoman perusteella 3 keppi jäi.  Ansaittu tulos tämä ei tietenkään ollut. Mukavaa oli, että jartsa tokalla kierroksella nosti itse kepit vieläpä viime metreillä: olihan se kuitenkin sinällään tehnyt töitä jotain 50 min ja jäljestänyt melkein 3km – vaikkakin aivan liian huolimattomasti. Itse sorruin sitten aivan liikaa katselemaan maata. Ehkä se harhakuviokin olisi selätetty, jos olisin keskittynyt kunnolla koiraan.  Mutta sitten varmaan olis jäänyt se 2 keppi.

Esineruutu: Eka esine hyvä, sitten jartsa meni ihan ihme moodiin juoksennellen etualalla minua kuikuillen ja kytäten, tullen tykökin oma-aloitteisesti. Kutsuttaessakin tuli aivan todella vauhdikkaasti tykö. Ei siis mennyt siihen ilottelujuoksenteluhöpötykseen, vaan jotain ihan uutta. Olin aivan wtf, eikö me saadakaan edes tulosta jäljen taistelun jälkeen (slaagi nro 2). Toka esine nousi viimeisellä minuutilla. Itsellä meni pasmat ihan sekaisin, enkä pystynyt yhtään ajattelemaan, että mitä siinä tilanteessa kenties kannattaisi tehdä ja että mitä helkuttia oikein tapahtuu. 

Jälkikäteen ajateltuna todennäköinen selitys on se, että avo-kokeen jälkeen olen vahvistanut esineruutuhallintaa kutsumalla sitä tykö palkaten siitä pallolla. Lisäksi olen kahdessa vika treenissä ottanut ritolat alle autolle koiran lähtiessä palauttamaan esinettä (palautusvauhtia vähän lisää). Eli se alkoi kyttäämään helppoa palkkaa tms. Tämän ominaisuuden olen aiemminkin tainnut rekisteröidä (selvinnee tekstejä selatessa). Tuotahan ei joissain asioissa ole voinut osapalkata, vaan pitänyt vaatia koko suoritusta.   Jos syyt ovat jossain muussa, niin sitten meillä on iso ongelma.

Tottis:

Liikkeet oli ensin. Ääntelyä enemmän kuin avo-kokeessa. Paineääntelyähän tuo, lisätyöstettävää talveksi. Paikkamakuussa tuli pieni aivopieru koiralle -> ekasta laukauksesta pompsahti seisomaan, mutta saman tien tipahti takas ja oli sitten rauhallinen. Yleisöstä joku vinkkasi tapahtuneen ja ymmärsin, että siellä se seisoi tms. edelleen – olin jo huutamassa keskeytystä ja ”syöksymässä” jartsan luo (slaagi nro 3). Liikevirheitä ei tullut ja jäävät ok, jippii!! Noutojen kapulan pito edessä huono.   

Tietysti harmittaa ykköstulottomuus ja ennen kaikkea ylipäätään, mutta toki olen tosi, tosi iloinen, että saatiin kaiken tuon draaman jälkeen tulos!  Vielä en ole päättänyt, että kestääkö psyykeeni startata enää tälle kautta. Hyvästi viiden kokeen valioitumisyritykselle, mutta ihan oikein näin. Olisihan se vähän ”noloa” kyllä ollutkin, jos tällä maastotreenimäärällä olisi heti ykköstulos saatu.

torstai, 18. syyskuu 2014

Hui

Käväistiin kaustisen kentällä vlopun koetta ajatellen (eteenmeno). Suurkiitos paikalla olleille koirakerholaisille, jotka vinkkasivat varastossa olevasta paikkamakuupiilopiilosta, saatinpa tämä myös pois häiritsemästä (edelleen intoutui, mutta ei sentään alkanut haukkumaan). 

Siihen loppuikin sitten se autuus: päätettin "ottahuttaa varmat liikkeet" eli este- ja hyppynoudot. Vinoista heitoista johtuen ajauduttiin "palautusohiesteentaivääränesteenkautta" -rumbaan. Noutoja ei ole otettu avo-kokeen jälkeen ja kaikki varmasti olisi hyvin mennytkin, mutta nyt ei enää ollut kyllä koiralla hallussa vinot heitot lainkaan. Huomenna ei kyllä enää säädetä mitään, koska se on varma katastrofitreeni. Kauhuskenaario on, että tuo ei arvo ainoastaan seisomista vaan kaikki jäävät plus noutojen palautuksetxD 

keskiviikko, 17. syyskuu 2014

Valoa tunnelin päässä

Viimeaikaisten treenien perusteella minulla on varsin positiivinen tuntemus, että ollaan kyllä oikeilla raiteilla, vaikka juna tietty vielä poikittaakin. Uskoisin, että saan tuon seuruun kuntoon ensi kauteen mennessä - mahdollisesti jopa ilman apparia! Eihän siitä toki ihan suoraa saa enää koskaan, mutta selkeästi paremmaksi kuitenkin.

Saa nähdä miten eka voi-koe menee vloppuna. Vähän on vielä turhan hutera ja epämiellyttävä olo, kun kaikkien keppien ja esineiden pitäisi nousta. Jos hitusen nyt olisi onnea matkassa, niin josko se sitten.  Tottiksen osalta jäävät jännittää eniten, eritoten seisominen, että arpooko lottokone minkä liikkeen.    

lauantai, 13. syyskuu 2014

Katsomossa

Käytiin katsomassa ipo-kokeet Haapavedellä - olihan draamaa kerrakseen!! En säästynyt hiipivältä ajatukselta: kunpa tänä kautena jarrella jk=ipo, niisk. No, kausi se on ens vuonnaki ja elämä on valintoja.